Teemasivu 20

TT-häiriö, TP-hoito ja huimaus

Huimausta on perinteisesti pidetty ainoana tasapainoaistin toimintaongelmana. Se voi esiintyä ohimenevästi tietyissä kehon asennoissa ja /tai tiettyyn aikaan vuorokaudesta, vuodesta tai vuosien jaksosta, mutta se voi olla jatkuva vaiva, etenkin vanhemmalla iällä.  Tasapainoaistin toimintaa voivat häiritä sellaiset tekijät kuin ravinto (esim. suolaton tai liian suolainen ruokavalio), elämäntapa tai fysikaaliset sähkömag-neettiset ilmiöt. Huimaus voi esiintyä ohimenevänä vieroitusoireena, kun tasapainoaistia hoidetaan. Siinä on kyse lihasten eräänlaisesta "protestista", kun ne pyrkivät toimimaan vanhalla liikeradalla eivätkä "tottele" tasapainoaistia, joka yrittää ohjata niitä uudelle liikeradalle.

Uudemman asentohoitotekniikan avulla on käynyt ilmi, että huimaus on tavallisesti jäävuoren huippu, jonka alla kehossa on paljon muita ongelmia tai sairauksia, joita TT-häiriö on aiheuttanut jo aikaisemmin. Häiriöt hormonierityksessä ja aineenvaihdunnassa ovat saattaneet haitata tai vahingoittaa kehoa jollakin tavalla kauan ennen huimausoireita. Siten perinteinen nimitys "hyvänlaatuinen" ei sovi liitettäväksi huimaukseen, joka on aina "aikapommi", ellei tasapainoaistia hoideta.  

Huimaus ilmenee, kun lihakset ovat jännittyneet äärimmilleen eivätkä ne pysty enää mukautumaan TT-häiriöön. Se on yleisempää iäkkäillä ihmisillä, kun lihakset eivät pysty jännittymään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Toisaalta lihaskunto heikkenee ja sen vuoksi tasapainoaisti kuormittuu enemmän. Nuorempien ikäluokkien kohdalla huimaus on aina merkki vakavasta TT-häiriöstä ja sen vuoksi säännöllinen TP-hoitp on erityisen tärkeää muiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Seuraava Teemasivu 21. TT-häiriö, TP-hoito sekä kuuleminen, puhuminen ja oppiminen