Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:530044 kpl

5.4 Ääni- ja värähtelyärsykkeet

Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, joka aiheuttaa värähtelyliikettä ilmassa, vedessä, lasissa tai muussa väliaineessa. Korvan tärykalvo alkaa värähdellä samalla taajuudella, josta syntyy kuuloaistimus. Mitä korkeampi ääni on, sitä suurempi on sen taajuus. Ihmiskorva kuulee äänet, joiden värähtelytaajuus on noin 20 – 20 0000 Hz (hertsiä). Korvan kuuloalueen ulkopuolellakin on ääniä, jotka suurilla voimakkuuksilla / pitkäaikaisilla altistuksilla ovat vaarallisia ihmisille, koska niiltä ei välttämättä huomaa suojautua kuuloaistimuksen puuttuessa. Yli 20 0000 Hz taajuudella on ultraääni, jota käytetään esim. lääketieteessä ihmiskehon sisäelinten kuvaamiseen tai teollisuudessa poraamiseen, leikkaamiseen, hitsaamiseen tai tuotteen laadun tarkkailuun. (Levävaara. 1987)

Alle 20 Hz infraääntä luonnossa aiheuttavat esim. tuulet, myrskyt ja maanjäristykset. Matalilla infraäänen taajuuksilla voivat useat eläimet (esim. valaat, kirahvit, alligaattorit) lähettää viestejä toisilleen. Ihminen käyttää infraääntä maaperän ja siinä tapahtuvien ilmiöiden tutkimiseen (esim. kallio- ja öljymuodostelmat, maanjäristykset). Infraääntä syntyy ihmisen rakentamissa laitteissa ja koneissa. Mitä voimakkaampia esim. dieselmoottorit, tuuliturbiinit tai kaiuttimet ovat, sitä haitallisempia ne ovat ihmiselle. Australialaisen tutkijan, prof. Simon Carlile'n (2015) mukaan infraääni vaikuttaa joidenkin ihmisten tasapainoelimeen ja aiheuttaa merisairauden kaltaisia oireita tuulivoimaloiden ympäristöissä. Hän on huolissaan siitä, että niitä rakennetaan vääriin paikkoihin tai väärillä tavoilla.

USA:ssa fil. tri. Alec Salt (2010) on tutkinut sisäkorvan toimintaa ja todennut, että infraääni vaikuttaa siihen, mutta eri tavalla kuin kuuloalueen sisällä oleva ääni. Sisäkorvan simpukassa sisemmät karvasolut reagoivat kuuloalueella oleviin ääniaaltoihin ja muuttavat ne sähköisiksi signaaleiksi. Ne kulkeutuvat aivoihin ja saavat aikaan kuuloaistimuksen. Sen sijaan ulommat karvasolut reagoivat erittäin herkästi kuuloalueen ulkopuolella olevaan infraääneen ja suojaavat siten sisempiä karvasoluja, joten kuuloaistimusta ei synny. Tri Salt haluaa tutkimuksellaan kumota väitteen siitä, "mitä ei kuulla, ei voi vahingoittaa ihmistä". Hänen saamiensa kokemustietojen mukaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella on ihmisillä ollut unettomuutta, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, uupumusta, huimausta sekä kipua ja painetta korvassa. Hänen mukaansa tuulivoimaloiden sijoittaminen kauemmaksi asutuksesta ei riitä poistamaan ongelmaa, vaan niiden rakenteen muuttaminen.

Ihminen reagoi erilaisiin ääniärsykkeisiin sekä kuulo- että tasapainoaistinsa välityksellä, vaikka varsinaista kuuloaistimusta niistä ei syntyisikään, kun ne ovat kuuloalueen ulkopuolella. Mikään ärsyke ei ole liian pieni aistittavaksi tasapainoaistille, olkoonpa ärsyke ei-tunnistettavaa tärinää, värinää, värähtelyä tai pienten sähköisesti varattujen hiukkasten (elektronien ja protonien) poukkoilua ilmakehässä. Tämä on mahdollista sen vuoksi, että tasapainoaisti on kehon fysikaalinen, sähköinen aisti. Sen tehtävä on suojata kehoa sitä häiritseviltä aineilta olkoonpa ne orgaanisia (elollisia),  tai epäorgaanisia, kiinteää, nestemäistä tai kaasua.  Tasapainoaisti tunnistaa niiden epäsuotuisat, keholle vieraat (vaaralliset) fysikaaliset ominaisuudet niiden värähtelytaajuusmallien perusteella. Katso 4 TT-häiriön oireita

Parhaimmassa tapauksessa hyvin toimiva/hoidettu tasapainoaisti pystyy suojaamaan kehoa monilta häiriötekijöiltä pitämällä suola-nesteaineenvaihdunnan tasapainossa ja ihmiskehon oman magneettikentän (suojakilven) ehjänä. Jos kehon/tasapainoaistin toiminta häiriintyy liikaa, sen reagointitapa on aina sama riippumatta siitä, mikä ärsyke tai häiriötekijä kehoon kohdistuu. Sen voimakkuus vaikuttaa tietenkin suojausreaktion voimakkuuteen. Tasapainoaisti saa lihakset jännittymään ja umpierityksen lisäämään adrenaliinin (ja muidenkin hormonien) eritystä. Tämä tapahtumaketju yrittää pitää elintoimintoja tasapainossa ja toisaalta poistaa häiriön aiheuttajan. Tämä ilmiö syntyy toistuvasti silloin, kun tasapainoaistin toiminnassa on ollut puutteita alun alkaen. Jos sen lisäksi useampi häiriötekijä sattuu kuormittamaan sitä samanaikaisesti, syntyy hankalia yhdistelmiä. Tasapainoaistilla on vain yksi tehtävä, eli pitää ihmiskeho suotuisassa asennossa painovoimakenttään nähden. Tämän voiman mukaisesti se ohjaa kehon lihaksia. ja häiriön sattuessa se aktivoi aivot pitämään tasapainoa yllä tietoisella ohjauksella.

Seuraava 5.5 Tärinä-ärsykkeet