Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:529896 kpl

5.7 Ihmiskehon sähköisistä ominaisuuksista

Seuraavassa käsittelen tarkemmin ihmiskehon "sähköverkon" toimintaa hermosolujen ja hermoston toiminnan osalta. Nämä tiedot perustuvat fysiikan professori Richard P. McCall'in teokseen     "Physics of the Human Body".

Ihmiskehossa on paljon sähkölatauksia, jotka reagoivat erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Näitä sähköisiä signaaleja kulkee jatkuvasti ja niiden avulla ihminen aistii kuumaa, kylmää, janoa, nälkää, makuja, ääntä ja valoa sekä pystyy reagoimaan noihin tuntemuksiin. Lähes kaikkeen ihmiskehon toimintaan (liikkumiseen, aistitoimintaan, ajatteluun ja elintoimintojen säätelyyn) sisältyy sähköisiä signaaleja. Syy siihen, että ihmiskeho voi johtaa sähköä, on siinä olevassa sähköisesti varautuneessa (ionisoidussa) vedessä.  

Hermosolun toiminta perustuu siihen, että solukalvon ulkopuolella on positiivinen sähkövaraus ja sen sisäpuolella negatiivinen varaus. Hermokalvossa on siis sähkökenttä, jonka suunta on ulkopuolelta solun sisäpuolelle.

Hermosoluja luokitellaan niiden toiminnan ja rakenteen mukaan:

  • Aistitoimintaan liittyvät hermosolut johtavat kehoon tulevia signaaleja keskushermostoon (aivoihin ja selkäytimeen). Niistä melkein kaikki ovat yksinapaisia ja niiden reseptorit (ärsykkeitä vastaanottavat solun osat) ovat ääreishermostossa, kuten iholla tunnistamassa esim. kosketusta tai lämpötilaa.
  • Aistien toimintaan liittyvät, kaksinapaiset hermosolut, joita on vähän ja ne sijaitsevat silmässä, nenässä ja korvassa.
  • Liikehermosolut johtavat sähköisiä signaaleja keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin. Ne ovat moninapaisia hermosoluja, joiden solukeskus on keskushermostossa ja niiden viejähaarakkeet ovat ääreishermostossa, kuten esim. käsivarressa, joka reagoi nopeasti esim. kuuman esineeseen koskettamiseen. (McCall, Richard, P. 2010)

Sekä eläin että kasvisoluissa on elin, mitokondrio, joka muuntaa ravinnosta tulevan energian sellaiseen muotoon, että solut voivat käyttää sitä. Tämä tapahtuu vähän samalla tavalla kuin vesivoimalaitos muuntaa veden virtausvoiman sähköksi. Mitokondrioita on runsaasti aivo-, lihas-, sydän- ja maksasoluissa. Mitokondriat tuottavat soluille rakennusaineita ja osallistuvat solujen viestinvälitykseen, erilaistumiseen ja kasvuun. ((Wartiovaara Anu, 2020 / Mari Heikkilän artikkelissa, laaketieteensaatio.fi)

Sähköisten ominaisuuksiensa vuoksi ihmiskeho on älylaitteisiin verrattava mekanismi, jonka suotuisa toimintaympäristö on Maan oman luonnollisen värähtelytaajuuden luoma avoin verkko. Se syntyy planeettamme uumenissa, kuuman metallin pyörimisliikkeestä latautuvista sähkövirroista, joka muodostaa Maan magneettikentän. Se on voimakkaimmillaan magneettisten napojen lähettyvillä. Siellä Aurinko aiheuttaa eniten magneettikentän häiriöitä sähköisesti varautuneen aurinkotuulen välityksellä. Voimakkaammat magneettikentät vetävät puoleensa heikompia, jotka nekin voivat vaikuttaa aika ajoin voimakkaampiin naapureihinsa, kuten Kuun vetovoima omassa rytmissään vaikuttaa Maan painovoimakenttään. Näihin ilmiöihin näyttää reagoivan myös ihmiskehon magneettikenttä, joka syntyy veden ja suolan sähköisistä rakenteista ja jota ylläpitää tasapainoaisti, jotta ihminen pysyy suotuisassa asennossa Maan painovoiman suuntaan.

 

Toisin kuin ihmisen kehittämät älylaitteet, jotka toimivat avoimissa verkoissa, ihmiskeho ottaa vastaan kaikilla taajuuksilla tapahtuvan sähkömagneettisen säteilyn. Koska kaikilla ja kaikella on oma sähköinen rakenteensa, tasapainoaistilla riittää puuhaa, kun se tehtävänsä mukaisesti pyrkii torjumaan vieraat taajuudet planeetoilta mikrobeihin ja hiukkasiin (esim. näkö- ja kuuloalueen ulkopuolella olevan sähkömagneettisen säteilyn: ultravioletin ja infrapunan sekä ultra- ja infraäänen). Jotta ihminen tulee tietoiseksi ja osaa välttää niitä, tasapainoaisti laukaisee puolustusreaktion. Tämä tapahtuu sitä herkemmin ja hankalammin seurauksin, mitä huonommin tasapainoaisti lähtökohtaisesti toimii. Kehon sietokyky voi ylittyä silloinkin, kun monta pienempää sähkömagneettista häiriötekijää vaikuttaa samanaikaisesti.

Seuraava 5.8 Tasapainoaisti ja ihmiskehon vastustuskyky