2 Tasapainoaistin toiminta ja sen häiriön (TT-häiriön) syntyTasapainoaistin tehtävä on pitää ihminen pystyssä tai muuten edullisessa asennossa Maan painovoimaan nähden. Kaaritiehyiden avartumien karvasolut reagoivat kiihtyvään tai hidastuvaan kiertoliikkeeseen. Soikean ja pyöreän rakkulan karvasolut reagoivat painovoimakenttään ja kiihtyvään suoraviivaiseen liikkeeseen. Sisäkorvan tasapainoaisti on osa asento- ja liikeaistia, johon kuuluvat myös lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorit. Tämän aistin avulla ihminen tuntee jäsentensä ja koko kehonsa asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua. (Duodecim) Tasapainoaisti ohjaa kehoa ja sen kaikkia lihaksia koko ajan sekä liikuttaessa että levossa. Se pitää kehon pystyssä vaivattomasti. Kun ihminen liikkuu tai jokin muu ärsyke "herättää" tasapainoaistin, sen rakkuloiden karvasolut reagoivat ja lähettävät kalkkikivikiteitä kaarikäytäviin. Kun kehon liike on rauhoittunut tai jokin muu tasapainoaistiin vaikuttava ärsyke on lakannut, kalkkikivikiteiden pitäisi palata kaarikäytävistä painovoiman avulla takaisin rakkuloiden hyytelöpetiin, jolloin keho pystyy rentoutumaan ja palautumaan rasituksesta. Tasapainoaistin toiminta häiriintyy silloin, kun kalkkikivikiteet eivät palaakaan "kotipesäänsä", kuten edellä kuvattiin. Syitä tähän voi olla useampiakin: joidenkin kiteiden ominaispaino saattaa olla muita hiukkasia pienempi, jolloin ne jäävät ikään kuin kellumaan kaarikäytäviin. Saman tilanteen saattaa aiheuttaa kaarikäytävissä olevan nesteen suolapitoisuuden muutokset. On myös mahdollista, että kaarikäytävissä on rakenteellisia ongelmia: esim. ahtautta, joka haittaa kiteiden eli otokonioiden liikkumista. Dos. Rahkon mukaan tasapainon häiriöissä ei välttämättä ole yhtä ainoaa tekijää, vaan pinkka erisuuruisia osatekijöitä. Niiden kokonaisvaikutus saattaa jossakin vaiheessa ylittää kehon korjauskyvyn, jolloin syntyy tunnistettavia oireita. Yksikin tekijä riittää, kun se on tarpeeksi voimakas. Toisaalta joskus pienikin lisätekijä tekee vaivan havaittavaksi ja aiheuttaa todettavia vaivoja elintoiminnoissa. Dos. Rahko arvioi, että hyvänlaatuinen asentohuimaus on kuitenkin pääasiallisena aiheuttajana yli 80% kaikista tasapainohäiriöistä. Aivojen tehokas korjausohjelma pystyy kompensoimaan tasapainoaistin pienimpiä häiriöitä, eikä tunnistettavia oireita ilmaannu, vaikka häiriö vaikuttaa jollakin tavalla koko elämän ajan. Kuten jo alussa totesin, vanha diagnoosi "hyvänlaatuinen asentohuimaus" on liian ahdas tällä sivustolla esiteltyihin oireistoihin. Sen lisäksi on kyseenalaista määritellä mitään huimausta "hyvänlaatuiseksi". Otokonio-kaarikäytävä-ärsytys on kyllä lähtökohdiltaan täsmällinen käsite, mutta pidän helpommin ymmärrettävänä ja siis parempana suomenkielistä nimikettä "tasapainoaistin toimintahäiriö", josta tulee käyttämäni lyhenne TT-häiriö. |