Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:399629 kpl

Teemasivu 7

TT-häiriö, TP-hoito ja pureminen, nieleminen, syöminen, syömishäiriöt sekä maku- ja hajuaisti

Tasapainoaistin hallinnassa ovat myös ruokatorven lihakset, jotka vaikuttavat ruoan nielemiseen (yläsulkijalihas) ja  sen laskeutumiseen mahalaukkuun ja siellä pysymisen (alasulkijalihas).

TT-häiriön aiheuttama lihasjännitys voi vääristää myös purentalihaksien liikeratoja. Se voi aiheuttaa esim. toispuoleista purentaa, hampaiden kirskuttelua nukkuessa ja sen vuoksi ongelmia hampaiden kanssa, jotka voivat kulua epätasaisesti ja/tai saattaa ilmaantua hermokipuja. Ikääntymisen myötä lihasjännitys saattaa heikentää suun ja kurkunpään lihaksia ja myös limakalvojen kuivuminen voi haitata nielemistä. Kurkunpään lihasten tuntoaisti saattaa herkistyä siten, että rakeisen ruoan syöminen tai esim. lääkkeiden nieleminen vaikeutuu. Sen vuoksi ikäihmisten ravinto voi muuttua vauvan ruoaksi. Pahassa flunssassa kova yskiminen rasittaa kurkunpään jännittyneitä lihaksia ja ne saattavat krampata ja estää hengittämisen, mikä on vaarallinen tilanne ja vaatii nopeaa ensiapua: hengitä kylmää ilmaa pakastimesta, jääkaapista tai ulkona kylmässä ilmassa, jotta kurkunpään lihakset saadaan supistumaan ja päästämään ilmaa sisälle.

Hengityslihasten toimintaongelmat saattavat haitata syömistä lisäämällä väärään kurkkuun nielemistä. Purenta-, nielemis- ja hengityslihasten yhteistoiminnan puutteet voivat ilmetä myös hotkimisena. Sen vuoksi ruoka niellään huonosti pureskeltuna, liian isoina palasina ja vatsaan mennyt ilma aiheuttaa ikäviä tuntemuksia.

TT-häiriön vaikutus suola-nesteaineenvaihduntaan aiheuttaa kuivumisoireita missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa ja elimessä. Suussa se voi muuttaa syljen määrää ja koostumusta, joka vaikuttaa haitallisesti hampaisiin, kieleen ja likakalvoihin. Makuaisti on mukana myös tässä tapahtumaketjussa. Se voi muuttua hyvin herkäksi, jolloin hyvin pieni määrä maustetta riittää. Toisessa ääripäässä huonosti reagoiva makuaisti vaatii paljon maustetumpaa ruokaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia esim. suolan tai sokerin liiallisen käytön vuoksi. Huonosti reagoiva makuaisti yhdessä huonosti reagoivan hajuaistin kanssa voi myös altistaa ruokahaluttomuuteen.

TT-häiriön kuormituksen vuoksi lisääntyy adrenaliinin eritys. Se kohottaa verensokeria ja hidastaa ruoan sulamista. Sen vuoksi keho ei saata tunnistaa nälkää. Samalla vereen erittyy lisää insuliinia (ja kortisolia). Lopulta tämä aiheuttaa todennäköisesti hotkimisreaktion, jossa pahimmassa tapauksessa syödään paljon sokeria. Koska kortisoli ohentaa (ja kuivattaa) limakalvoja, ruoansulatuselimet eivät pysty käsittelemään suurta ruokamäärää, mikä aiheuttaa pahoinvoinnin.

Huonoon ruokahaluun näyttää olevan useita fysiologisia syitä, joita kaikkia aiheuttaa ja vahvistaa TT-häiriö.Tästä tietämättöminä yritetään löytää järkiperäisiä syitä syömättömyydelle tai sille, että syödään kovin (=liian) vähän. Tähän, anorexiaksi kutsuttuun syömishäiriöön saattaa liittyä myös vääristynyt kehonkuva (peilissä), joka puolestaan voi johtua ongelmista näköhahmotuksessa. Lisäksi tämä syömishäiriö ilmaantuu usein nuoruusvuosien nopeissa kasvuvaiheissa ja hormonierityksen muutoksissa, mutta molemmat syömishäiriöt voivat liittyä myös henkiseen ja/tai fyysiseen kuormitukseen.

Nykyisin on helppoa anorektikoille löytää hyviä syitä (= tekosyitä)  elämäntavalleen: pitääkseen itsensä kunnossa, terveenä ja viehättävänä välttämällä ylipainoa kaikilla tavoin ja olemalla tietoinen, mikä ruoka ja kuinka paljon ruokaa on terveellistä. Näille ihmisille näyttää olevan tyypillistä elämänhallinta ikään kuin se olisi jatkuvaa suorittamista ja kilpailua koulussa, urheilussa tai muissa harrastuksissa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä asenne on eräs niistä piirteistä, jotka liittyvät pakonomaiseen käyttäytymiseen tai toimintaan, jolla tuetaan heikkoa itsetuntoa yrittämällä olla paras millä tahansa elämänalueella.