Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:382173 kpl

5.1 Ruokavalio: luonnollinen ravinto tasapainoaistin ja kehon terveydeksi

Voidaan kysyä, miksi eri ihmisten kehot käyttävät ja käsittelevät ravintoa kovin eri tavoilla? Samalla ravinnolla ja liikunnalla yksi meistä pysyy normaalimitoissa, toinen on langanlaiha ja kolmas saattaa taistella ylipainoa vastaan, vaikka hiilihydraatitkin pidettäisiin kurissa. Nämä erot ilmenevät myös siinä, kuinka nopeasti joillekin tulee nälkä. Se saattaa olla hermoja raastavaa, usein toistuvaa makean- tai suolaisennälkää. Joidenkin keho taas saattaa ”herätä” nälkään vain kerran päivässä tai harvemminkin.

Lisäksi voidaan löytää ihmisiä, jotka ovat kutakuinkin yhtä hyväkuntoisia ja hyvinvoivia, vaikka he syövät hyvin erilaista ravintoa ja liikkuvat eri määriä. Miksi terveellistä ruokavaliota noudattavakin voi sairastua ja ikääntyä ennenaikaisesti? Miksi kyseenalaisesta ravinnosta ja elintavoista huolimatta jotkut elävät hyvinkin iäkkäiksi? Usein selittäväksi tekijäksi on tullut perinnöllisyys. Miksipä ei; sehän vaikuttaa monella tavalla, mutta on syytä pohtia myös muita kuin suoranaisesti ravintoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat kehomme elintoimintoihin.

Sekä hyvät että huonot kokemukset tasapainoaistin hoidosta ovat antaneet lisää luontevia vastauksia näihin kysymyksiin. Mitä huonommin tasapainoaisti toimii sitä enemmän lihasjännitystä ja adrenaliinia kehoon kertyy. Se kohottaa toistuvasti verensokeria, jota puolestaan laskee insuliini, joka muuttaa sen pääosin rasvaksi. Ärhäkkä makean nälkä liittyy usein näihin vaiheisiin. Toisaalta samasta syystä keho voi sietää sokeria huonommin.

TT-häiriön ja sen hoidon yhteydessä on löytynyt tekijä, joka näyttää yhdistävän sokeri-rasva-aineenvaihdunnan ja suola-nesteaineenvaihdunnan. Se on kortisoli, hormoni, jonka tehtävä on hillitä adrenaliinin aiheuttamaa kehon sisäistä stressiä lihasjännityksen jatkuessa. Kortisoli vähentää sydämen kuormitusta poistamalla verestä suolaa, jonka keho varastoi nestekudokseen tai kiteyttää sen, koska munuaiset pystyvät erittämään siitä vain osan. Tämä voi aiheuttaa voimakastakin suolaisennälkää ja janoa.

Mikä merkitys tasapainoaistilla voi olla ravinnon käsittelyssä ihmiskehossa? Miten ja miksi luonnollinen ravinto voi olla parempaa myös tasapainoaistille? Seuraavaksi otan esille kaksi tutkimusta, joissa molemmissa pääpaino on luonnollisen ravinnon tärkeydessä ihmiskeholle. Toinen niistä käsittelee lähinnä hiilihydraatteja ja rasvaa (tohtori Ron Rosedale) ja toinen suolaa ja vettä (biofyysikko, akateemikko Peter Ferreira). Näistä havainnoista osoitan yhteyksiä tasapainoaistin toimintaan.