Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:529990 kpl

5.2 Maan magneettikenttä ja sen vaihtelut

Maan magneettikenttä syntyy maapallon ytimessä, noin 3000 km:n syvyydessä, jossa sula, kuuma metallimassa on jatkuvassa kiertoliikkeessä lännestä itään. Suomen kohdalla tämän kiertoliikkeen nopeus on noin 840 km tunnissa. Sen tuottama energia muuttuu sähkövirroiksi, jotka synnyttävät magneettikenttiä. Ne ovat voimakkaimmillaan maapallon napa-alueilla. Lisäksi maapallon napa-alueita kiertää soikion muotoinen alue, jolla aurinkotuulen hiukkasvirtauksien aiheuttama magneettinen häiriöisyys on niin voimakasta, että siellä esiintyy jatkuvasti revontulia. (Nevanlinna Heikki. 2006.)

Tämän kuormituksen vuoksi näiden alueiden lähistöllä asuvien ihmisten pitäisi vahvistaa säännöllisesti tasapainoaistin ja kehon toimintakuntoa ja hyvinvointia tasapainoaistin hoidolla. Pohjoisten alueiden ero eteläisempiin verrattuna on tullut esille mm. poikien huonona koulumenestyksenä eli ns. Jokkmokk-ilmiönä. On kyse myös siitä, että pojilla on yleensäkin huomattavasti enemmän erilaisia oppimistakin haittaavia näkö-, kuulo- ja kehonhahmotuksen häiriöitä ja erityisesti niiden laaja-alaisempia, hankalampia yhdistelmiä kuin tytöillä. Ilmeistä on, että keskimääräisesti poikien tasapainoaisti häiriintyy helpommin kuin tyttöjen.

Ihmiskehossa vallitsee sama sähkövirta kuin muuallakin planeetallamme. Sitä pitää yllä suolan ja veden sähköinen rakenne. (Katso Teemasivu 3. Suola ja vesi) Kun tämä sähkövirta pysyy tasaisena ja samalla kehon oma magneettikenttä ehjänä, se suojaa kehoa ulkopuolisen magneettikentän heilahteluilta. Ihminen on siis osa planeettamme ja koko aurinkokuntamme laajaa sähkömagneettista järjestelmää, jossa yhden magneettikentän heilahtelu vaikuttaa tavalla tai toisella johonkin toiseen, vaikka pieneenkin. Se miksi tai miten ihmiskeho voi reagoida näihin magneettikentän heilahteluihin, on selitettävissä ja ymmärrettävissä tasapainoaistin välittömien ja välillisten vaikutusten avulla. Tämä syy-yhteys alkoi tulla ilmi silloin, kun huomattiin, että asentohoito voi poistaa tai vähentää ns. kuuhulluusoireita.

Nämä oireilut voidaan ymmärtää siten, että Kuun vetovoima vaikuttaa Maan magneettikenttään ja edelleen tasapainoaistiin. Silloin lisääntyy kalkkikivihiukkasten liikehdintä tasapainoaistin kaarikäytäviin, jossa on suolanestettä. Voidaan siis olettaa, että mitä pahempi häiriö tasapainoaistin toiminnassa alunperinkin on ollut, sitä pahempia tai enemmän erilaisia oireita ilmenee juuri Kuun vetovoiman voimistuessa. Tämä tapahtuu kahden viikon välein, joista toinen on täydenkuun ja toinen uuden eli pimeän kuun vaihe. Näistä jompikumpi on vetovoimaltaan voimakkaampi ja kaikkein voimakkaimmillaan Kuun vetovoima on syys- ja talvikuukausina. Kuun etäisyys Maasta vaihtelee, joten sekin vaikuttaa vetovoiman voimakkuuteen.

Katso LIITE V Kuun ja Auringon vaikutuksista Maan magneettikenttään

LIITE VI Korkeimpien nousuvesien kuukausikeskiarvot 1987 - 2005

"Kuuhulluus" merkitsee eri ihmisillä erilaisia asioita, eli juuri niin monenlaisia oireita kuin tasapainoaistin häiriö voi aiheuttaa. Toisilla fyysiset vaivat, kivut, sairaudet pahenevat tai he sairastuvat erilaisiin tartunta-, yms. tauteihin. Jotkut nukkuvat huonosti silloin, vaikka muulloin nukkuisivat hyvin. Ne, joilla on usein unihäiriöitä, todennäköisesti valvovat paljon juuri täyden- tai uudenkuun öinä, erityisesti niitä edeltävinä öinä. Toiset ovat silloin tavallista väsyneempiä, toiset levottomampia tai masentuneempia. Näitä kokemuksia ihmiset ovat osanneet yhdistää Kuuhun kautta aikojen. Ensiaputyössä olevat tietävät, että täydenkuun aika voi olla tavallista vilkkaampaa. Hyvin toimiva / hoidettu tasapainoaisti suojaa kehoa näiden magneettisten häiriöiden seurannaisvaikutuksilta. Katso 4 TT-häiriön oireita

Ilmakehän sähkömagneettisissa vaihteluissa ja häiriöissä on jaksollisuutta ja säännönmukaisuutta. Sen vuoksi niistä kertyneitä tietoja ja väestötilastoja vertailemalla on mahdollista havaita, että lähimpien planeettojen vetovoiman ja avaruussään aiheuttamat magneettikenttien heilahtelut näyttävät vaikuttavan myös ihmisen toimintaan, terveyteen ja hyvinvointiin, todennäköisimmin juuri tasapainoaistin välityksellä. Haitallisimpia ne ovat silloin, kun useampi häiriötekijä sattuu samaan aikaan. Katso LIITE IV Kuolemantapausten maksimikuukaudet v. 1987 - 2005

                         Katso LIITE II Väestötilastot 1987-2005

Ihmisten elinikä on pidentynyt koko ajan hyvän ravitsemuksen, hygienian ja terveydenhoidon ansiosta. Yhä useamman kohdalla korkean iän mukanaan tuomat raihnaiset vanhuusvuodet ovat kuitenkin lisääntyneet, jolloin psyykkinen tai fyysinen toimintakunto saattaa rappeutua ja huonontaa elämisen laatua pitkän aikaa. Kun lievähköäkin tasapainoaistin häiriötä hoidetaan ajoissa, ennaltaehkäisevästi, raihnaisten elinvuosien määrä todennäköisesti vähenee ja toimintakunto pysyy pitempään yllä, koska silloin magneettikentän heilahtelut tai avaruussäähäiriöt eivät pääse invalidisoimaan kehoa, vaan kehon ”akku” kuluu tasaisesti loppuun.

Väestötilastojen tiedot nuorempien ikäluokkien kuolemantapauksista osoittavat yhteyksiä aurinkotuulen aiheuttaman magneettikentän häiriöisyyden kanssa. Siinä on selkeä vuodenaikaisvaihtelu, joka osuu kevät- ja syyspäiväntasauksien tienoille. Alle 60-vuotiaiden kuolemantapaukset lisääntyvät maaliskuun jälkeen ja ovat huipussaan heinäkuussa. Vuodenvaihde (joulu-tammikuu) edustaa tämän tilaston keskitasoa, kun taas yli 60-vuotiaiden kohdalla tammi- ja joulukuussa ovat tilaston suurimmat lukemat. Tämä osoittaa, että nuorempien ikäluokkien heikoimmat reagoivat herkästi pienempiinkin magneettikentän heilahteluihin eivätkä kestä tätä kuormitusta kovin pitkään. Katso LIITE III Väestötilastot 1987 - 2005  LIITE VII Maan magneettikentän häiriöisyyden vaihtelu kuukausittain

Nuorempien heikkokuntoisten kohdalla on todennäköisesti kyse vakavista tasapainoaistin häiriöistä, joihin liittyy riski varhaisiin ikääntymisoireisiin ja –sairauksiin. (Katso Teemasivu 2 Insuliini ja sen vaarat) Heidän kohdalla varhain aloitettu tasapainoaistin hoito saattaa merkitä parhaimmillaan myös enemmän ja terveempiä elinvuosia.

Lentohenkilökunta altistuu haitalliselle avaruussäteilylle sata kertaa enemmän kuin esimerkiksi röntgenhoitajat. Kaikkien näiden ammattiryhmien olisi hyödyllistä huolehtia hyvin tasapainoaistinsa kunnosta.

Mitä tahansa oireita TT-häiriö kehossa aiheuttaakin, tasapainoaistin hoitoa kannattaa tehostaa niinä kuukausina, jolloin lähiplaneettojen vaikutus Maahan on säännöllisesti voimakkainta eli syys- ja talvikuukausina sekä kevätpäiväntasauksen aikoihin. Silloin voidaan vähentää myös yllättävien avaruussäähäiriöiden eli magneettimyrskyjen aiheuttamia kuormituspiikkejä ja haittavaikutuksia kehossa. Niiden esiintyminen on todennäköisintä auringonpilkkumaksimien aikaan, mutta yksittäisiä voimakkaita purkauksia ja magneettimyrskyjä voi esiintyä milloin tahansa. Niiden vaikutus on haitallisinta niissä vaiheissa, jolloin Maan magneettikenttä on muutenkin häiriöisintä.

Seuraava 5.3 Sähkölaitteet