Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:410950 kpl

5.7 Tasapainoaisti ja ihmiskehon vastustuskyky

Tässä yhteydessä vastustuskyvyllä tarkoitan paljon muutakin kuin tartuntataudeilta välttymistä. On kyseessä sairastuvuusalttius yleensä ja myös esim. allergiaherkkyys. Hyvän luonnollisen vastustuskyvyn ylläpitämiseksi annetaan yleensä ohjeeksi terveelliset elämäntavat: edulliset ravintotekijät, riittävä liikunta, lepo ja mielen tasapaino. Niistä huolimatta ihmiskeho voi oireilla monin tavoin. Selityksiä voi etsiä ja löytyäkin ihmisen perimästä.

Lukujen 1 - 5 yhteenvedoksi sopii hyvin ihmiskehon vastustuskyky, koska se on yhtä laaja ja monitahoinen ilmiö kuin siihen vaikuttavan tasapainoaistin merkitys. Jos tätä yhteyttä ei tunnisteta eikä tunnusteta, perinteisen (koulu)lääketieteen ja terveydenhoidon tutkimus- ja hoitotyö joutuvat yhä suurempiin vaikeuksiin varsinkin lisääntyvien monioireisten yhdistelmien vuoksi yhä nuoremmalla väestöllä.

Liian moni on joutunut tilanteeseen, jossa "mystisiä" oireita ja oireyhdistelmiä vähätellään, kun niiden perussyitä ei tunneta. Sen vuoksi myös käsite "perusterve" ihminen voi olla hataralla pohjalla, jos esim. matala-asteinen tulehdustila, lukuisat pikkuoireet erikseen tai yhdessä neurologisten ongelmien kanssa jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota ja hoitoa "mysteerisen" aiheuttajansa vuoksi. Edelleen tämän mysteerin vuoksi on ollut vaikeata tai mahdotonta oivaltaa, miten ja miksi ihmiskehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tasapainoaistin toimintahäiriö (TT-häiriö) aiheuttaa kroonista lihasjännitystä ja hormonierityksen epätasapainon. TT-häiriö näyttää haittaavan ihmisen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin (luvut 3 ja 4). Hoitamattomana se voi altistaa esim. erilaisiin yliherkkyyksiin, kiputiloihin tai sairauksiin sitä enemmän, mitä vakavammasta häiriöstä on kyse. Oireiden vakavuus, määrä  ja ilmaantumishetki riippuvat myös kulloisestakin tasapainoaistia ärsyttävien tekijöiden ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta (luvut 5 - 5.6).

Tartuntataudit ja muutkin sairaudet ovat olleet pahin ongelma ihmisille, erityisesti vauvoille ja vanhuksille, jotka elävät köyhillä alueilla, jossa on huono hygienia ja puutetta ravinnosta. Lääketiede on kehittänyt rokotteita vaarallisimpia tartuntatauteja vastaan, joista monet ovat tulleet harvinaisiksi kehittyneissä maissa, joissa rokotteisiin on varaa. Antibiootit ja muut kemialliset lääkkeet helpottavat oireita, jotka voisivat olla hengenvaarallisia ilman lääkitystä.

Miksi  lääkkeet ja rokotteet aiheuttavat joillekin enemmän sivuvaikutuksia kuin joillekin muille? Tai miksi ne eivät aina tehoa?  Nämä ongelmat johtuvat samasta mekanismista, jolla tasapainoaisti ja keho reagoivat vieraisiin aineisiin. Ristiriita syntyy, koska ihmisillä, joilla on tasapainoaistissaan toimintaongelmia, on usein huonompi vastustuskyky ja enemmän ongelmia terveytensä kanssa. Sen vuoksi he tarvitsisivat enemmän lääkitystä ja rokotteita, mutta he ovat haavoittuvampia niiden vierasaineille.  Siten täytyy harkita hyvin huolellisesti lääkityksen ja rokotteiden hyötyjä ja riskejä. Perusristiriita on fysikaalisten ja kemiallisten reaktioiden välillä: sairauden fysikaalista syytä voi olla vaikea hoitaa kemiallisin keinoin. Ihmisillä, joilla on hyvin toimiva tasapainoaisti, on parempi luonnollinen vastustuskyky ja sietävät paremmin sivuvaikutuksiakin.

Siis se, mitä ihminen syö, juo, hengittää, laittaa iholleen, käyttää lääkkeenään, millaisia aistiärsykkeitä silmiin, korviin, suuhun, nenään tai iholle tulee, aiheuttaa sitä enemmän ongelmia, mitä enemmän niiden myötä keho altistuu vierasaineille. Sellaisia ovat saasteet sekä esim. ravinnon säilytysaineet, muut lisäaineet, keinotekoiset makeutusaineet ja kasvinsuojeluainejäämät. Lisäksi valmistustavat, jotka rikkovat ruoka-aineiden luonnollisen, fysikaalisen rakenteen (esim. mikroaalto) tekevät ruoasta huonoa ravintoa. Kemikaalit puhdistusaineissa, kosmetiikassa, yms. ovat keholle ongelmallisia vieraita aineita.

Luonnollisessa ympäristössä on myös yliherkkyyttä aiheuttavia tekijöitä (esim. siitepöly ja itiöt), jotka voivat saada aikaan enemmän yliherkkyysreaktioita ihmisille, joilla on ongelmia tasapainoaistin kanssa.

Rakennetussa ympäristössä voi olla allergisia reaktioita ja muita oireita aiheuttavia rakennusmateriaaleja ja rakennusvirheitä. Sisäilmaongelmia on aiheutunut kosteudesta ja homeesta. Altistumisoireet ovat synnyttäneet kiistoja, koska jälleen kaikkein askarruttavin kysymys on ollut, miksi jotkut ihmiset ovat herkempiä kuin toiset. Tähänkin kokemukset tasapainoaistin hoidosta ovat antaneet luontevan vastauksen: TT-häiriö, joka heikentää vastustuskykyä. Yksi uusi altistus voi laukaista useita yliherkkyysreaktioita, kun riittävän monta haittatekijää vaikuttaa samanaikaisesti tai jokin/jotkin niistä voimistuu. Tasapainoaisti pyrkii suojelemaan ihmistä antamalla hälytyksen, joka saisi meidät lähtemään saastuneesta paikasta. Jotta tämä onnistuisi, jokaisen pitäisi tietää tästä ilmiöstä samalla tavalla kuin savun haju saa meidät varuilleen.

Vesi ja suola, joilla molemmilla on sähköinen molekyylirakenne, muodostavat yhdessä ihmiskehon sähkövirran ja magneettikentän. Sen värähtelytaajuus on sama kuin muuallakin planeetallamme (Ferreira). Sekä eläin- että kasvisoluissa on sähköisesti varautuneita mitokondrioita, jotka muuntavat ravintoaineiden sisältämän energian soluille käyttökelpoiseen muotoon. (Wikipedia: solu / mitokondrio)

Kun tasapainoaistin rakenne ja toiminta ovat kunnossa, kehon magneettikenttä on ehjä ja se on kilpi vieraita värähtelytaajuuksia vastaan, jotka voisivat häiritä liikaa tasapainoaistia ja kehoa. Sähköisenä aistina se valvoo kaikkea ja reagoi tuntemuksiin niiden fyysisen, sähköisen rakenteen perusteella. Se syntyy kaikissa aineissa niiden pienimmissä hiukkasissa, atomeissa. Niissä on sähköisesti varautuneita hiukkasia: protoneja ja elektroneja sekä neutroneja, joilla ei ole sähkövarausta. Jos protoneja ja elektroneja ei ole yhtä paljon, atomi (tai atomiryhmä) on sähköisesti varautunut ioni. (Levävaara)

Sähkömagneettista säteilyä ja häiriötä  aiheuttavat erilaiset sähköiset laitteet ja rakennelmat, joita ihmisen kekseliäisyys on tuottanut. Nykyään monet (älykkäät) sähkölaitteet toimivat langattomasti yhä tehokkaampien tukiasemien sähköisten signaalien avulla. Sen vuoksi ihmiskeho voi joutua ioniviidakkoon, jossa huonoiten selviytyvät ne, joiden tasapainoaisti toimii huonoiten. Lisääntyvän ionialtistuksen vuoksi tasapainoaistin hoitaminen käy yhä tärkeämmäksi niillekin, joilla se lähtökohtaisesti toimii hyvin.

Monille ihmisille nykyään on itsestään selvää, että maapallo on pyöreä kuin pallo ja se pyörii akselinsa ympäri sekä muodostaa samalla painovoimakenttänsä voimakkaista sähkövirroista ytimessään. Kuitenkin aikaa kului noin 1900 vuotta ensi oivalluksista (300 luvulta eaa. 1600-luvulle) Galileo Galilein kaukoputkihavaintoihin ja Isaac Newtonin vetovoimalakiin. (Karttunen & Sarimaa. Ursa. 2003.)

Magneettikentät kaikkialla vaikuttavat toisiinsa: voimakkaammat vetävät puoleensa heikompia. Joissakin kiertoratojensa vaiheissa pienempienkin taivaankappaleiden magneettikentät vaikuttavat isompiin, kuten Kuu omaan planeettaamme. Myös Aurinko häiritsee Maan magneettikenttää, kun se syöksee avaruuteen sähköistä hiukkasvirtausta. Tietyissä olosuhteissa se voi päätyä myös Maan magneettikehään. Aurinkotuulen aiheuttama häiriöisyys lisääntyi koko 1900-luvun ajan sen loppua kohden. Silloin se oli voimakkaampaa kuin koko mittaushistorian aikana. Näissä magneettikentän häiriöissä on useita säännönmukaisuuksia. (Nevanlinna, H. 2006.)

Kun verrataan (Suomen) väestötilastoja Kuun vetovoiman ja Auringon vaikutusten vaihteluun, on mahdollista ymmärtää ihmiskehon yhteyksiä Maa-planeetan ja avaruuden fysikaalisiin ilmiöihin. Mielestäni on kertynyt niin paljon tietoa, että on aika poistaa mystisyyden leima siitä, että ihminen on monin tavoin sidoksissa fysikaalisiin lainalaisuuksiin omassa kehossaan ja sen ulkopuolella.

Myös ääni-, värähtely-, valo- ja väriärsykkeet (katso luvut 5.4, 5.5. ja 5.6) sisältävät sähkömagneettista säteilyä. Jos sen värähtelytaajuus on vieras asianomaiselle aistille, tasapainoaisti puuttuu tilanteeseen ja antaa hälytyksen saadakseen meidät välttämään ärsykettä. Tämä puolustusreaktio voi antaa oireita missä osassa kehoa tahansa ja ne voivat pahentua, jos altistus pitkittyy. Se on erityisen vaarallista silloin, kun esim. infraääntä ei voi kuulla, koska sen taajuus on kuuloalueen ulkopuolella eikä siltä osata suojautua.

Emme voi mitään sille, että Suomi sijaitsee pohjoisilla leveysasteilla suhteellisen lähellä magneettista napaa, jonka vuoksi magneettikenttä on häiriöisempi kuin eteläisemmillä alueilla. Lisäksi magneettisen navan kautta pääsevät aurinkotuulen hiukkasvirtaukset Maan magneettikehään ja lisäävät sen magneettista häiriöisyyttä aika ajoin (katso luvut 4.5 ja 5.2) Nämä olosuhteet rasittavat tasapainoaistia ja siten ihmiskehon fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä sen mukaan, missä kunnossa tasapainoaisti on. Näin ollen sen hoidosta voisi olla monenlaista hyötyä.

Sen sijaan moniin muihin tasapainoaistia ja vastustuskykyä kuormittaviin asioihin voi vaikuttaa, kuten parantamalla rakennusmenetelmiä ja -teknologiaa, uusien energiamuotojen, sähköisten / digitaalisten / langattomien laitteiden ja rakenteiden suunnittelua ja rakentamista / valmistamista sekä vähentämällä saastumista (maalla, meressä ja ilmassa) ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä huolehtimalla muutenkin ravinnon hyvästä laadusta. Huonosti harkitut valinnat tekevät todennäköisesti nykyihmisen haavoittuvammaksi uusiinkin terveysuhkiin.

Lääketiede on lujasti luottanut kemiallisten lääkkeiden ja rokotteiden tehoon. Valitettavasti ihmiskehossa on raja, jossa riskit tulevat suuremmiksi kuin lääkkeiden tai rokotteiden hyödyt. Tämä näyttää toteutuvan monien sellaisten ihmisten kohdalla, joiden tasapainoaisti toimii melko huonosti.

Tasapainoaistia hoitamalla voi tehostaa ihmiskehon luonnollista vastustuskykyä sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia ärsykkeitä vastaan. Lääkkeettömänä menetelmänä se todennäköisesti vähentää yhdyskuntajätteen lääkejäämiä, jotka pahimmassa tapauksessa päätyvät luontoon ja sitä kautta ravintoketjuun. Samalla tarvittaisiin vähemmän energiaa ja raaka-aineita  lääkkeiden valmistamiseen. 

Seuraava 6 TT-häiriön testaamisesta